Luovassa työllisyysvalmennuksessa kaikki lähtökohdat ovat yhtä arvokkaita.
Vuoden 2020 ITE-taiteilija Paula Huhtanen on yksi Työtalo-palvelun ryhmävalmentajista. Luovan työnhaun valmennusryhmät ovat käynnistyneet syksyn aikana.
Miten Luovasti työllistyen -valmennus sai alkunsa, Paula Huhtanen?
Asiakkaiden toiveista ja tarpeista osallistua uusiin valmennusmuotoihin ja -sisältöihin. Olen aiemminkin toiminut nimenomaan luoville aloille kohdennetuissa työllisyyden hoitoon liittyvissä hankkeissa ja verkostoissa. Työtalolta otettiin yhteyttä tiedustellen olisiko minulla uusia ajatuksia valmennuksista ja päädyimme toteuttamaan kymmenen päivän valmennusjaksoja pienryhmissä.
Yhteen lähivalmennusryhmään voi osallistua kahdeksan asiakasta mikä on toiminnallisesti ihanteellinen ryhmäkoko ja voimme näin huomioida myös korona-ajan ohjeet ja suositukset.
Millaista kiinnostusta valmennus on herättänyt?
Todettakoon että kiinnostus luoville aloille Pirkanmaalla ja Tampereella on huomattavaa, mutta niille suunnattua työllisyysvalmennusta on tarjolla niukasti jos lainkaan, joten en ole hämmästynyt että Työtalon asiakkaiden kiinnostus on ollut suurempaa kuin mitä ensimmäisiin ryhmiin on voitu ottaa osallistujia.
Ovatko valmennuksien osallistujat jo luovilla aloilla toimineita tai niille kouluttautuneita henkilöitä vai alalle mahdollisesti vasta suuntaavia?
Sekä että. Kaikkia valmennukseen osallistuvia yhdistää vahva kiinnostus luovaa työtä kohtaan, siellä jossain on se unelma työllistymisestä luovien alojen toimijaksi. Ryhmän jäsenet tulevat eri lähtökohdista ja kaikki lähtökohdat ovat yhtä arvokkaita ryhmässä. Jo pelkällä mielenkiinnolla mukaan tuleminen on tärkeää: Kymmenessä päivässä osallistuja saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä tänä päivänä työskentely ja työllistyminen luovilla toimialoilla voi olla. Valmentajana jaan asiantuntemustani valmennettavien hyödyksi ja käyttöön, lisäksi realismi ja arkinen työ avautuvat myös niiden ryhmän jäsenten kokemuksien kautta, jotka ovat luovaa työtä jollain toimialalla jo tehneet.
Minkälaista työskentely valmennuksessa on, minkälaisia menetelmiä valmennuksissa on käytössä?
Tärkeä työkalu valmennuksessa on itse ryhmä: Kaikki tuottavat ryhmään osaltaan uutta ja jatkoa ajatellen ryhmästä tulee mahdollisesti jo osa omaa luovien toimialojen verkostoa. Toteutuneissa ryhmissä suuntauksina ovat olleet esimerkiksi pelisuunnittelija, kuvataiteilija, muusikko, musiikin tuottaja, valokuvaaja, näyttelijä, lasinpuhaltaja, kirjailija ja videotuotannon toteuttaja.
Luovilla aloilla on toki soolotyön ilmiöitä ja onnistujia, mutta tarvitaan myös jonkinlainen työryhmä tai tiimi, että asiat saadaan toteutumaan, niin monen tahon yhteistyötä se on. Joten tällaisen valmennuksen aikana on hyvä tutustua verkostoissa toimimiseen ja työryhmätyöskentelyyn yhtenä mallina.
Valmennuspäivinä tapaamme livenä, käytössämme on luokkatila Työtalolta mutta teemme paljon tutustumiskäyntejä ryhmän kiinnostuksen kohteisiin – oppilaitoksiin, yrityksiin, museoihin ja kulttuurialan toimijoiden luokse. Meillä on ollut esimerkiksi hienoja päiviä Tehdas 108:lla Nokialla, jossa olemme saaneet tutustua Tehdassaaren Luovan Keskuksen toimintamalliin, mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin miten siellä voi toimia. Ihan helmi on ollut myös Tampereen kaupungin Työväenmuseo Verstas: Tutustumista mitä kaikkea osaamista tarvitaan, että Verstaskin voi näyttelykokonaisuuksia esitellä ja pohdintaa, miten se osaaminen on sinne päätynyt.
Käymme valmennuksessa läpi myös informatiivista sisältöä ja faktaa. Osin ihan perusasioita ja aiheita, joita Työtalon muutkin valmennukset voivat sisältää: Kouluttautuminen, avointen työpaikkojen ja piilotyöpaikkojen etsintä, cv:n ja portfolion laatiminen, keskustelua työnhaun välineistä ja keinoista, miten yhteiskunta toimii. Mutta myös luovaan työskentelyyn liittyviä toimintatapoja, esimerkiksi apurahatyöllistymiseen käytetään riittävästi aikaa.
Millaista palautetta valmennettavat ovat antaneet?
Valmennuksesta saatu palaute on ollut erittäin hyvää. Esimerkiksi rauhallinen eteneminen, että tietoisesti rauhoitetaan valmennustilanne kiireettömäksi. Yhtenä päivänä käydään yksi iso asia läpi. Ryhmäytymisen onnistuminen on tietenkin keskeinen tekijä. Ensimmäisenä päivänä sovitaan raamit ja rajat, että voimme luottaa toisiimme, jolloin syntyy avointa keskustelua. Kymmenen päivän valmennus on todettu myös sopivaksi näiden aiheiden käsittelyyn.
Entä valmentajan parhaat hetket?
Näen kaikissa sen talentin ja arvostan suunnattomasti, että saan heidän kanssaan tehdä tätä työtä. Ja huomatessani valmennettavan etenemisen, esimerkiksi kun hän lähtee todella haastavalla aikataululla tekemään apurahahakemusta, systemaattisesti ja suunnitelmallisesti niin kuin se kuuluukin tehdä. Tai kun hän hoksaa ja ryhtyy käyttämään niitä omia verkostojaan työnhaussa. Tai joku ryhtyy pohtimaan, että tulisiko hänen kuitenkin tehdä jotain muuta kuin mitä on tähän asti ajatellut, myös se on aina tärkeä oivallus.
Mitä ajattelet luovan työn tulevaisuuden näkymistä työllisyyden kannalta?
Vastuullani on tuoda esiin myös se, että luovilla aloilla työnteosta glamour on arjesta kaukana ja se on erittäin vaativaa. Sitä se on ollut jo ennen nykyisiä globaaleja kriisejä ja edelleen vaikeammaksi menee. Kun ajattelen valmennettavia, niin toivoisin että he löytäisivät myös jonkin toisen työn mikä mahdollistaisi sen oman luovan osaamisen kehittämisen ja pienimuotoisemman toteuttamisen. Luova työskentely on haastava kokonaisuus leipätyöksi, mutta en tyrmää, jos jollakulla on intohimo ja palo siihen. Olen kuitenkin nähnyt mestaritekijöidenkin romahtamisia, joten Plan-B on hyvä olla aina olemassa.
Luovaa osaamista ja näkemystä tarvitaan monissa arkisissakin tehtävissä. Mottoni onkin ”Älä luovuta, käytä luovuutta”.
Lisätietoja tyotalo.fi
Teksti: Anna-Stiina Saarinen
Kuvat: Taiteilija Paula Huhtanen, kuva Vilma Rimpelä,
Yksityiskohta teoksesta ”onnellinen sadonkorjuu”, kuva Vilma Rimpelä